Kodin kaipuu


 

“Mun koti ei oo täällä” lauloi Chisu joskus monta vuotta sitten ekaa kertaa. Se laulu riipaisi silloin ja se riipaisee tänä päivänäkin, tosin hieman erilainen sävy siinä riipaisussa nykyään on. Tämä blogi on kirjoitettu siksi, että minun on kerrottava, mikä minua riipaisee.


Olen etsinyt omaa heimoani koko elämäni. Olen tuntenut sellaista syvää kaipuuta jonnekin ja joidenkin, sydämessä ja sielussa oikealta tuntuvien entiteettien joukkoon. Ja tämä kaipuun tunne on taasen voimistunut viime vuosina ja aivan viime aikoina. Kaipuu tuntuu sellaisena kaihertavana, surullisenakin tunteena kehossa ja erityisesti sydänalassa. Minusta tuntuu, että jossain on sellaisia entiteettejä, jotka voivat “tyydyttää” yhteydellään sydämeni ja sieluni kaipuun. Saattaa olla, että täyttymyksen tila ja entiteetit ovat aivan vieressäni, odottamassa, että hoksaisin käyttää avainta, jolla siihen tilaan ja rakkaiden luo pääsisi.


Tämä kaipuun tunne ei ole pelkästään fyysistä; tämä sisältää kaikki olemuspuoleni ja iättömyyden aspektin. Lapsena, nuorena, ja oikeastaan ensimmäiseen neljäänkymmeneen ikävuoteen elämässäni ei ole sydämeni ja sieluni kaipuuta täyttävää tilaa tai entiteettiä löytynyt. Olenkin hyvin paljon elänyt omassa, sisäisessä ja yksityisessä maailmassani, olen en ihmettele, ettei heimoa ole kuulunut tai näkynyt.


Viimeisten neljän vuoden aikana olen löytänyt ihmisiä, joilla tuntuu olevan suht samanlainen käsitys siitä, mitä meidän pitäisi ihmisinä olla ja tehdä, jotta meillä ja koko maailmalla olisi hyvä olla. Se on hyvä, että meillä on samantyyppiset arvot, mutta se ei vielä riitä täyttymykseen. Minulla on ystäviä, joiden kanssa voin pohtia syvällisiä. On ystäviä, joille voin kertoa tunteistani. On ystäviä, joiden kanssa voin jakaa asioita liittyen luonnonhenkiin, Maan ulkopuolisiin entiteetteihin, magiaan tai okkultismiin. Monenlaisista asioista saan onneksi jakaa omia kokemuksiani toisten kanssa. Minulla on upea parisuhde, jossa voin olla täysin oma itseni ja olen saanutkin parantaa haavojani turvallisessa suhteessa. Minulla on ihmisyyttäni peilaavat lapset, jotka ovatkin suurimmat opettajani ihmisyyden saralla. Voin olla yhteydessä luontoon ja sen entiteetteihin, ja tästä saankin suurta iloa elämääni. Mutta silti se jokin puuttuu.


Kun tunnustelen kaipuutani, se tuntuu ylimaalliselta. Kuin kotini olisi jossain toisessa tiheydessä ja olemuksessa. Se voisi olla osittain myös ykseyden kaipuuta. En varmastikaan ole löytänyt täyttä yhteyttä Rakkauden olemukseen, mutta saan kuitenkin tuta ihanasti osan siitä pienestä virrasta, joka lävitseni kulkee.


Mitä minä oikein kaipaan? Mitä etsin? On todella ristiriitaista, että samaan aikaan kaipaan omaa heimoa, mutta sitten myös rakastan yksinoloa ja omaa rauhaa. Voin kasvaa ja kehittyä parhaiten, jos saan olla yksin, joten yksinäisyys on minulle elinehto. Lisäksi minua uuvuttaa, jos joudun olemaan liian paljon sosiaalinen. Vapaus on tärkeä asia. Ja tietenkin Rakkaus; en voi elää ilman kiitollisuutta ja rakkautta.


Millaiselta täyttymyksellisen kodin pitäisi tuntua? Siltä, että Rakkaudella on täysi virtaus päällä, niin ulos kuin sisään, niin ylös kuin alas jne. Koti on ajaton, lämmin, harmoninen, iloinen ja turvallinen tila, jossa voin oleskella ja nauttia oleilustani. Huomaan tässä kirjoittaessani, että minä voin elää tuollaisessa tilassa halutessani, toki maalliset asiat huomioiden ja mikä tärkeintä; en saa unohtaa sitä, että olen nyt ihmisen olemuksessa oppimassa ihmisyyteen liittyviä asioita, joten olisi syytä nauttia tästä ainutlaatuisesta kokemuksesta täysin rinnoin. Tästä pääsemmekin kysymykseen, mitkä ovat ihmisyyden rajat ja lainalaisuudet? No, tämä on aivan oma aiheensa, jota voisin joskus pohtiakin, mutta sen aika ei ole nyt.


Summa summarum: Kaipuu on tosiasiallinen, joten minun on hyvä perehtyä sen juurisyihin ja siihen, kuinka voin sitä lievittää muistaen kuitenkin elämäni tarkoituksen täällä Maan päällä. Nautin siis elämästä ja niistä yhteyden kauniista kokemuksista, joita minulle suodaan sekä tämän hetken merkityksestä. Joka hetki on uusi mahdollisuus oppia jotain, eikös vain? Kiitos Kiitos Kiitos 🙏💓🙏


Rakkaudella

Hanna ❤️

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ulostuloja totuuden ja rakkauden vuoksi

Uusi luku elämäni kirjassa

Pohdintaa uskosta, uskoontulosta ja rakkaudesta